useus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

useus (40)[1]

  1. suuri määrä; tiheä toistuminen
  2. (tilastotiede) frekvenssi, yleisyys, taajuus, esiintymistiheys
    Internetin käytön useus iän mukaan (tilastokeskus)
    Ulkoiluun osallistuminen ja ulkoilun useus (metla.fi)

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈuseus/ tai /ˈuseu̯s/
  • tavutus: u‧se‧us / u‧seus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi useus useudet
genetiivi useuden useuksien
partitiivi useutta useuksia
akkusatiivi useus;
useuden
useudet
sisäpaikallissijat
inessiivi useudessa useuksissa
elatiivi useudesta useuksista
illatiivi useuteen useuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi useudella useuksilla
ablatiivi useudelta useuksilta
allatiivi useudelle useuksille
muut sijamuodot
essiivi useutena useuksina
translatiivi useudeksi useuksiksi
abessiivi useudetta useuksitta
instruktiivi useuksin
komitatiivi useuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo useude-
vahva vartalo useute-
konsonantti-
vartalo
useut-

Etymologia[muokkaa]

sanan usea vartalosta use- ja suffiksista -us

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • useus Kielitoimiston sanakirjassa
  • useus Tieteen termipankissa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40