Siirry sisältöön

urputtaa

Wikisanakirjasta

Suomi

Substantiivi

urputtaa (53-C) (taivutus[luo])

(arkikieltä) purnata, marista
Asiasta on enää turha urputtaa.

Ääntäminen

IPA: /ˈurput̪ːɑːˣ/
tavutus: ur‧put‧taa

Aiheesta muualla

urputtaa Kielitoimiston sanakirjassa
urputtaa Suomen etymologisessa sanakirjassa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=urputtaa&oldid=5212814”