urkinta
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈurkint̪ɑ/
- tavutus: ur‧kin‧ta
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | urkinta | urkinnat |
| genetiivi | urkinnan | urkintojen (urkintain) |
| partitiivi | urkintaa | urkintoja |
| akkusatiivi | urkinta; urkinnan |
urkinnat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | urkinnassa | urkinnoissa |
| elatiivi | urkinnasta | urkinnoista |
| illatiivi | urkintaan | urkintoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | urkinnalla | urkinnoilla |
| ablatiivi | urkinnalta | urkinnoilta |
| allatiivi | urkinnalle | urkinnoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | urkintana | urkintoina |
| translatiivi | urkinnaksi | urkinnoiksi |
| abessiivi | urkinnatta | urkinnoitta |
| instruktiivi | – | urkinnoin |
| komitatiivi | – | urkintoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | urkinna- | |
| vahva vartalo | urkinta- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]1. urkkiminen
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla
[muokkaa]- urkinta Kielitoimiston sanakirjassa