urheus
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]urheus (40)
- se, että on urhea, urhean henkilön ominaisuus
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈurheus/ tai /ˈurheu̯s/
- tavutus: ur‧he‧us / ur‧heus
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | urheus | urheudet |
| genetiivi | urheuden | urheuksien |
| partitiivi | urheutta | urheuksia |
| akkusatiivi | urheus; urheuden |
urheudet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | urheudessa | urheuksissa |
| elatiivi | urheudesta | urheuksista |
| illatiivi | urheuteen | urheuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | urheudella | urheuksilla |
| ablatiivi | urheudelta | urheuksilta |
| allatiivi | urheudelle | urheuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | urheutena | urheuksina |
| translatiivi | urheudeksi | urheuksiksi |
| abessiivi | urheudetta | urheuksitta |
| instruktiivi | – | urheuksin |
| komitatiivi | – | urheuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | urheude- | |
| vahva vartalo | urheute- | |
| konsonantti- vartalo |
urheut- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- urheus Kielitoimiston sanakirjassa
- Artikkeli 988 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa