urbaanius

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

urbaanius (40)[1]

  1. se, että on urbaani

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈurbɑːˌnius/ tai /ˈurbɑːniu̯s/
  • tavutus: ur‧baa‧ni‧us / ur‧baa‧nius

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi urbaanius urbaaniudet
genetiivi urbaaniuden urbaaniuksien
partitiivi urbaaniutta urbaaniuksia
akkusatiivi urbaanius;
urbaaniuden
urbaaniudet
sisäpaikallissijat
inessiivi urbaaniudessa urbaaniuksissa
elatiivi urbaaniudesta urbaaniuksista
illatiivi urbaaniuteen urbaaniuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi urbaaniudella urbaaniuksilla
ablatiivi urbaaniudelta urbaaniuksilta
allatiivi urbaaniudelle urbaaniuksille
muut sijamuodot
essiivi urbaaniutena urbaaniuksina
translatiivi urbaaniudeksi urbaaniuksiksi
abessiivi urbaaniudetta urbaaniuksitta
instruktiivi urbaaniuksin
komitatiivi urbaaniuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo urbaaniude-
vahva vartalo urbaaniute-
konsonantti-
vartalo
urbaaniut-

Etymologia[muokkaa]

sanan urbaani vartalosta urbaani- ja suffiksista -us

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40