urakka

Suomi

Substantiivi

urakka (14-A)

1. (liiketaloustiede) kiinteään hintaan tehtävä laajuudeltaan tarkoin määritetty, usein vaativa työ, urakkatyö, jonka aikataulu on sovittu urakkaehdoissa

   Olipa haastava urakka, mutta voitimme ajassa.

Ääntäminen

• IPA: /ˈurɑkːɑ/, [ˈurɑ̝kːɑ̝]
• tavutus: u‧rak‧ka

Etymologia

• venäjän sanasta урок

Käännökset

1. urakkatyö

englanti: piece work puola: akord ruotsi: beting, ackord saksa: Akkord m., Akkordarbeit f.

tšekki: akord unkari: szakmány venäjä: подряд m., урок (urok) viro: töövõtt, tükitöö

Liittyvät sanat

• urakkapalkka

Synonyymit

• tinki tal.

Johdokset

• substantiivit: urakoitsija
• verbit: urakoida

Yhdyssanat

aikaurakka, päiväurakka, sähköistysurakka, työurakka, urakkapalkka, urakkasopimus, urakkasumma, urakkatyö

Substantiivi

urakka

1. (poronhoito) porouros toisella ikävuodellaan

   Uulan ajokas oli vasta äsken taamottu urakka.

Käännökset

1. poro toisella ikävuodellaan

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille. Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Liittyvät sanat

• vuonnelo
• siermukka, kermikkä
• vasa, vuorso, hirvas, kunteus, kosotus, maakkana, nimiloppu

Aiheesta muualla

• urakka Kielitoimiston sanakirjassa