uppoama

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

uppoama (10)[1]

  1. (merenkulku) aluksen kelluessa syrjäyttämän vesimassan paino eli aluksen oman painon ja kantavuuden summa

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈupːoˌɑmɑ/
  • tavutus: up‧po‧a‧ma

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi uppoama uppoamat
genetiivi uppoaman uppoamien
(uppoamain)
partitiivi uppoamaa uppoamia
akkusatiivi uppoama;
uppoaman
uppoamat
sisäpaikallissijat
inessiivi uppoamassa uppoamissa
elatiivi uppoamasta uppoamista
illatiivi uppoamaan uppoamiin
ulkopaikallissijat
adessiivi uppoamalla uppoamilla
ablatiivi uppoamalta uppoamilta
allatiivi uppoamalle uppoamille
muut sijamuodot
essiivi uppoamana uppoamina
translatiivi uppoamaksi uppoamiksi
abessiivi uppoamatta uppoamitta
instruktiivi uppoamin
komitatiivi uppoamine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo uppoama-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • uppoama Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 10