upphäva

Ruotsi

Verbi

upphäva (1)

1. kumota (laki; päätös)
2. mitätöidä (viisumi)

Taivutus

Taivutus – upphäva
Persoonamuodot
muoto	aktiivi	passiivi
preesens	upphäver	upphävs, upphäves
imperfekti	upphävde	upphävdes
supiini	upphävt	upphävts
imperatiivi	upphäv	–

Nominaalimuodot

• aktiivin infinitiivi: upphäva
• passiivin infinitiivi: upphävas
• aktiivin part. prees: upphävande
• passiivin part. prees: upphävandes
• part. perf.: yl. upphävd, n. upphävt, määr./mon. upphävda

Aiheesta muualla

• upphäva Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)