ungdom

Ruotsi

Substantiivi

ungdom yl. (2) (yks. määr. ungdomen[luo], mon. epämäär. ungdomar[luo], mon. määr. ungdomarna[luo])

1. nuori
2. (ei monikkoa) nuoruus (se, että on nuori)
3. (ei monikkoa) nuoruus (ikäkausi)

Etymologia

ung + -dom

Aiheesta muualla

• ungdom Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)
• ungdom Svensk ordbokissa SO:ssa (ruotsiksi)