ulostava
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
ulostava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä ulostaa
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ulostava | ulostavat |
| genetiivi | ulostavan | ulostavien (ulostavain) |
| partitiivi | ulostavaa | ulostavia |
| akkusatiivi | ulostava; ulostavan | ulostavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ulostavassa | ulostavissa |
| elatiivi | ulostavasta | ulostavista |
| illatiivi | ulostavaan | ulostaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ulostavalla | ulostavilla |
| ablatiivi | ulostavalta | ulostavilta |
| allatiivi | ulostavalle | ulostaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ulostavana | ulostavina |
| translatiivi | ulostavaksi | ulostaviksi |
| abessiivi | ulostavatta | ulostavitta |
| instruktiivi | – | ulostavin |
| komitatiivi | – | ulostavine |