ulkonäkö
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
ulkonäkö
- se minkä näköinen joku tai jokin on tai miltä se näyttää varsinkin ulkopuolisten mielestä, ulkomuoto, julkiasu
- Ei pidä antaa ulkonäön hämätä.
- Miellyttävä ulkonäkö ei takaa sitä, että henkilö olisi luotettava.
- Tunnen hänet ainoastaan ulkonäöltä. (kasvojen perusteella)
- ilmiasu
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈulkoˌnækø/
- tavutus: ul‧ko‧nä‧kö
Etymologia[muokkaa]
Carl Niclas Keckmanin käyttöön ottama uudissana[1]
Käännökset[muokkaa]
Liittyvät sanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- ulkonäkö Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Lauri Hakulinen: Suomen kielen rakenne ja kehitys. 4.painos. Helsinki: Otava, 1979.