ulkonäkö

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

ulkonäkö

  1. se minkä näköinen joku tai jokin on tai miltä se näyttää varsinkin ulkopuolisten mielestä, ulkomuoto, julkiasu
    Ei pidä antaa ulkonäön hämätä.
    Miellyttävä ulkonäkö ei takaa sitä, että henkilö olisi luotettava.
    Tunnen hänet ainoastaan ulkonäöltä. (kasvojen perusteella)
  2. ilmiasu

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈulkoˌnækø/
  • tavutus: ul‧ko‧nä‧kö

Etymologia[muokkaa]

Carl Niclas Keckmanin käyttöön ottama uudissana[1]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Lauri Hakulinen: Suomen kielen rakenne ja kehitys. 4.painos. Helsinki: Otava, 1979.