ulkoiluttaja
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
ulkoiluttaja (10)
- henkilö, joka ulkoiluttaa jotakin
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈulkoi̯ˌlut̪ːɑjɑ/
- tavutus: ul‧koi‧lut‧ta‧ja
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | ulkoiluttaja | ulkoiluttajat |
genetiivi | ulkoiluttajan | ulkoiluttajien (ulkoiluttajain) |
partitiivi | ulkoiluttajaa | ulkoiluttajia |
akkusatiivi | ulkoiluttaja; ulkoiluttajan |
ulkoiluttajat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | ulkoiluttajassa | ulkoiluttajissa |
elatiivi | ulkoiluttajasta | ulkoiluttajista |
illatiivi | ulkoiluttajaan | ulkoiluttajiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | ulkoiluttajalla | ulkoiluttajilla |
ablatiivi | ulkoiluttajalta | ulkoiluttajilta |
allatiivi | ulkoiluttajalle | ulkoiluttajille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | ulkoiluttajana | ulkoiluttajina |
translatiivi | ulkoiluttajaksi | ulkoiluttajiksi |
abessiivi | ulkoiluttajatta | ulkoiluttajitta |
instruktiivi | – | ulkoiluttajin |
komitatiivi | – | ulkoiluttajine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | ulkoiluttaja- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset[muokkaa]
1. henkilö, joka ulkoiluttaa jotakin
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla[muokkaa]
- ulkoiluttaja Kielitoimiston sanakirjassa