ulkoileminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
ulkoileminen (38)
- teonnimi verbistä ulkoilla
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ulkoileminen | ulkoilemiset |
| genetiivi | ulkoilemisen | ulkoilemisten ulkoilemisien |
| partitiivi | ulkoilemista | ulkoilemisia |
| akkusatiivi | ulkoileminen; ulkoilemisen |
ulkoilemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ulkoilemisessa | ulkoilemisissa |
| elatiivi | ulkoilemisesta | ulkoilemisista |
| illatiivi | ulkoilemiseen | ulkoilemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ulkoilemisella | ulkoilemisilla |
| ablatiivi | ulkoilemiselta | ulkoilemisilta |
| allatiivi | ulkoilemiselle | ulkoilemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ulkoilemisena (ulkoilemisna) |
ulkoilemisina |
| translatiivi | ulkoilemiseksi | ulkoilemisiksi |
| abessiivi | ulkoilemisetta | ulkoilemisitta |
| instruktiivi | – | ulkoilemisin |
| komitatiivi | – | ulkoilemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | ulkoilemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
ulkoilemis- | |