uhmaava
Suomi
[muokkaa]Verbi
[muokkaa]uhmaava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä uhmata
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | uhmaava | uhmaavat |
| genetiivi | uhmaavan | uhmaavien (uhmaavain) |
| partitiivi | uhmaavaa | uhmaavia |
| akkusatiivi | uhmaava; uhmaavan |
uhmaavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | uhmaavassa | uhmaavissa |
| elatiivi | uhmaavasta | uhmaavista |
| illatiivi | uhmaavaan | uhmaaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | uhmaavalla | uhmaavilla |
| ablatiivi | uhmaavalta | uhmaavilta |
| allatiivi | uhmaavalle | uhmaaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | uhmaavana | uhmaavina |
| translatiivi | uhmaavaksi | uhmaaviksi |
| abessiivi | uhmaavatta | uhmaavitta |
| instruktiivi | – | uhmaavin |
| komitatiivi | – | uhmaavine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | uhmaava- | |
| vahva vartalo | uhmaava- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |