tyypittely
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]tyypittely (2)
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈt̪yːpit̪ˌt̪ely/
- tavutus: tyy‧pit‧te‧ly
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tyypittely | tyypittelyt |
| genetiivi | tyypittelyn | tyypittelyjen tyypittelyiden tyypittelyitten |
| partitiivi | tyypittelyä | tyypittelyitä tyypittelyjä |
| akkusatiivi | tyypittely; tyypittelyn |
tyypittelyt |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tyypittelyssä | tyypittelyissä |
| elatiivi | tyypittelystä | tyypittelyistä |
| illatiivi | tyypittelyyn | tyypittelyihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tyypittelyllä | tyypittelyillä |
| ablatiivi | tyypittelyltä | tyypittelyiltä |
| allatiivi | tyypittelylle | tyypittelyille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tyypittelynä | tyypittelyinä |
| translatiivi | tyypittelyksi | tyypittelyiksi |
| abessiivi | tyypittelyttä | tyypittelyittä |
| instruktiivi | – | tyypittelyin |
| komitatiivi | – | tyypittelyine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | tyypittely- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]- verbi tyypitellä ((vahva) vokaalivartalo tyypittele- ) + johdin -y
Käännökset
[muokkaa]1. tyypitteleminen
|
Aiheesta muualla
[muokkaa]- tyypittely Kielitoimiston sanakirjassa