tyrmätä

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

tyrmätä (73) (taivutus[luo])

  1. (nyrkkeily) saada vastustaja häviämään niin, ettei tämä voi jatkaa ottelua, usein iskemällä tämä tainnoksiin
    Robert Helenius tyrmättiin ensimmäisessä ottelussaan Yhdysvalloissa. (yle.fi)
  2. estää, ei hyväksyä
    Lautakunta tyrmäsi esityksen yksimielisesti.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈt̪yrmæt̪æˣ/
  • tavutus: tyr‧mä‧tä

Etymologia[muokkaa]

Johdos murteellisesta adjektiivista tyrmä.[1]; L. I. Itkosen vuonna 1928 käyttöön ottama uudissana[2]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kaisa Häkkinen. Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WSOY, 2004
  2. Lauri Hakulinen: Suomen kielen rakenne ja kehitys. 4.painos. Helsinki: Otava, 1979.