tyrehdyttäminen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]tyrehdyttäminen (38)
- teonnimi verbistä tyrehdyttää
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tyrehdyttäminen | tyrehdyttämiset |
| genetiivi | tyrehdyttämisen | tyrehdyttämisten tyrehdyttämisien |
| partitiivi | tyrehdyttämistä | tyrehdyttämisiä |
| akkusatiivi | tyrehdyttäminen; tyrehdyttämisen |
tyrehdyttämiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tyrehdyttämisessä | tyrehdyttämisissä |
| elatiivi | tyrehdyttämisestä | tyrehdyttämisistä |
| illatiivi | tyrehdyttämiseen | tyrehdyttämisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tyrehdyttämisellä | tyrehdyttämisillä |
| ablatiivi | tyrehdyttämiseltä | tyrehdyttämisiltä |
| allatiivi | tyrehdyttämiselle | tyrehdyttämisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tyrehdyttämisenä (tyrehdyttämisnä) |
tyrehdyttämisinä |
| translatiivi | tyrehdyttämiseksi | tyrehdyttämisiksi |
| abessiivi | tyrehdyttämisettä | tyrehdyttämisittä |
| instruktiivi | – | tyrehdyttämisin |
| komitatiivi | – | tyrehdyttämisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | tyrehdyttämise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
tyrehdyttämis- | |
Etymologia
[muokkaa]- verbi tyrehdyttää + johdin -minen