tylsyys
Suomi
[muokkaa]
Substantiivi
[muokkaa]tylsyys (40)
- se, että jokin on tylsä
- mielekkään tekemisen puute, se että on tylsää, ikävystyneisyys, tylsistyneisyys
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈt̪ylsyːs/
- tavutus: tyl‧syys
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tylsyys | tylsyydet |
| genetiivi | tylsyyden | tylsyyksien |
| partitiivi | tylsyyttä | tylsyyksiä |
| akkusatiivi | tylsyys; tylsyyden |
tylsyydet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tylsyydessä | tylsyyksissä |
| elatiivi | tylsyydestä | tylsyyksistä |
| illatiivi | tylsyyteen | tylsyyksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tylsyydellä | tylsyyksillä |
| ablatiivi | tylsyydeltä | tylsyyksiltä |
| allatiivi | tylsyydelle | tylsyyksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tylsyytenä | tylsyyksinä |
| translatiivi | tylsyydeksi | tylsyyksiksi |
| abessiivi | tylsyydettä | tylsyyksittä |
| instruktiivi | – | tylsyyksin |
| komitatiivi | – | tylsyyksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | tylsyyde- | |
| vahva vartalo | tylsyyte- | |
| konsonantti- vartalo |
tylsyyt- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]tylsistyminen, tylsistyä, tylstyminen, tystyä, tylsyminen, tylsyä, tylsä