tykönä

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Postpositio[muokkaa]

tykönä (+genetiivi)

  1. luona
    Elsan vanhemmat olivat hyviä tuttuja setä Juho-vainajan ja hänen vaimonsa kanssa, ja setä Juhon kuoleman jälkeen kävi leski usein vanhojen tuttujensa tykönä. (Pietari Päivärinta. Isäin pahat teot lasten päällä. 1887)
    "Houruhuone Helsingin kaupungin tykönä" eli Lapinlahden sairaala avattiin v. 1841.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈt̪ykønæ/
  • tavutus: ty‧kö‧nä

Taivutus[muokkaa]

Sanaa käytetään osana seuraavaa tulo-, olo- ja erosijasarjaa:

→○ tykö
tykönä
○→ tyköä

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]