Siirry sisältöön

tykö

Wikisanakirjasta
Katso myös: Tyko

Suomi

[muokkaa]

Postpositio

[muokkaa]

tykö (+ genetiivi)

  1. välittömään läheisyyteen tai seuraan
    Menin Pekan tykö.
  2. luokse, luo

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈt̪ykø/
  • tavutus: ty‧kö

Taivutus

[muokkaa]

tykö : tykönä : tyköä (=latiivi : lokatiivi : separatiivi)

Etymologia

[muokkaa]
  • tyvi-sanan eräistä taivutusmuodoista.[1]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Yhdyssanat
[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • tykö Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet

[muokkaa]
  1. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. {{{s}}}. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2. s. 57, alaviite 59 b.