tyhjiö
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]tyhjiö (3)
- tila, jossa ei ole lainkaan ainetta
- Absoluuttista tyhjiötä ei voida saavuttaa.
- tila, jossa kaasun paine on merkittävästi normaali-ilmakehän painetta alhaisempi lähelle varsinaista tyhjiötä
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈt̪yhjiø/
- tavutus: tyh‧ji‧ö
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tyhjiö | tyhjiöt |
| genetiivi | tyhjiön | tyhjiöiden tyhjiöitten |
| partitiivi | tyhjiötä | tyhjiöitä |
| akkusatiivi | tyhjiö; tyhjiön |
tyhjiöt |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tyhjiössä | tyhjiöissä |
| elatiivi | tyhjiöstä | tyhjiöistä |
| illatiivi | tyhjiöön | tyhjiöihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tyhjiöllä | tyhjiöillä |
| ablatiivi | tyhjiöltä | tyhjiöiltä |
| allatiivi | tyhjiölle | tyhjiöille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tyhjiönä | tyhjiöinä |
| translatiivi | tyhjiöksi | tyhjiöiksi |
| abessiivi | tyhjiöttä | tyhjiöittä |
| instruktiivi | – | tyhjiöin |
| komitatiivi | – | tyhjiöine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | tyhjiö- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]ilmatyhjiö, tyhjiöhöyrystys, tyhjiökuivaus, tyhjiökypsennys, tyhjiönmittari, tyhjiöpakkaus, tyhjiöpumppu, tyhjiöputki, tyhjiöpäällystys, tyhjiöspektografia, tyhjiösulatus, tyhjiötekniikka, tyhjiötislaus, valtatyhjiö
Aiheesta muualla
[muokkaa]- tyhjiö Kielitoimiston sanakirjassa
- tyhjiö Tieteen termipankissa
- tyhjiö Suomen etymologisessa sanakirjassa
- Artikkeli 874 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
Viitteet
[muokkaa]- ↑ Ison suomen kieliopin verkkoversio: § 187 Muiden paikkajohdosten koostumus ja merkitys