työntäjä

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

työntäjä (10)

  1. henkilö, joka työntää

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈt̪yø̯nt̪æjæ/
  • tavutus: työn‧tä‧jä

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi työntäjä työntäjät
genetiivi työntäjän työntäjien
(työntäjäin)
partitiivi työntäjää työntäjiä
akkusatiivi työntäjä;
työntäjän
työntäjät
sisäpaikallissijat
inessiivi työntäjässä työntäjissä
elatiivi työntäjästä työntäjistä
illatiivi työntäjään työntäjiin
ulkopaikallissijat
adessiivi työntäjällä työntäjillä
ablatiivi työntäjältä työntäjiltä
allatiivi työntäjälle työntäjille
muut sijamuodot
essiivi työntäjänä työntäjinä
translatiivi työntäjäksi työntäjiksi
abessiivi työntäjättä työntäjittä
instruktiivi työntäjin
komitatiivi työntäjine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo työntäjä-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]