työllistäjä
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
työllistäjä (10)
- yritys, henkilö tai muu taho, joka työllistää
- Posti on Suomen suurin työllistäjä.
Etymologia[muokkaa]
johdos verbistä työllistää (työllistä- + -jä)
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | työllistäjä | työllistäjät |
genetiivi | työllistäjän | työllistäjien (työllistäjäin) |
partitiivi | työllistäjää | työllistäjiä |
akkusatiivi | työllistäjä; työllistäjän |
työllistäjät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | työllistäjässä | työllistäjissä |
elatiivi | työllistäjästä | työllistäjistä |
illatiivi | työllistäjään | työllistäjiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | työllistäjällä | työllistäjillä |
ablatiivi | työllistäjältä | työllistäjiltä |
allatiivi | työllistäjälle | työllistäjille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | työllistäjänä | työllistäjinä |
translatiivi | työllistäjäksi | työllistäjiksi |
abessiivi | työllistäjättä | työllistäjittä |
instruktiivi | – | työllistäjin |
komitatiivi | – | työllistäjine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | työllistäjä- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset[muokkaa]
1. yritys, henkilö tai muu taho, joka työllistää
|