tuulonen

Suomi

Substantiivi

tuulonen (38)

(runollinen) (heikko) tuuli

Ääntäminen

IPA: /ˈt̪uːlonen/
tavutus: tuu‧lo‧nen

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	tuulonen	tuuloset
genetiivi	tuulosen	tuulosten tuulosien
partitiivi	tuulosta	tuulosia
akkusatiivi	tuulonen; tuulosen	tuuloset
sisäpaikallissijat
inessiivi	tuulosessa	tuulosissa
elatiivi	tuulosesta	tuulosista
illatiivi	tuuloseen	tuulosiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	tuulosella	tuulosilla
ablatiivi	tuuloselta	tuulosilta
allatiivi	tuuloselle	tuulosille
muut sijamuodot
essiivi	tuulosena (tuulosna)	tuulosina
translatiivi	tuuloseksi	tuulosiksi
abessiivi	tuulosetta	tuulositta
instruktiivi	–	tuulosin
komitatiivi	–	tuulosine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	tuulose-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	tuulos-

Käännökset

1. (heikko) tuuli

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

tuulonen Kielitoimiston sanakirjassa