tutun

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

tutun

  1. (taivutusmuoto) genetiivi sanasta tuttu

Substantiivi[muokkaa]

tutun

  1. (taivutusmuoto) yksikön akkusatiivimuoto sanasta tuttu
  2. (taivutusmuoto) yksikön genetiivimuoto sanasta tuttu

Substantiivi[muokkaa]

tutun

  1. (taivutusmuoto) yksikön akkusatiivimuoto sanasta tutu
  2. (taivutusmuoto) yksikön genetiivimuoto sanasta tutu

Romania[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

genetiivi/datiivi
yksikkö unui tutun
määräinen tutunului

tutun m. (määräinen: tutunul)

  1. tupakka (kasvi)

Substantiivi[muokkaa]

genetiivi/datiivi
yksikkö unui tutun
määräinen tutunului
monikkounor tutunuri
määräinentutunurilor

tutun n. (määräinen: tutunulmonikko: tutunuri, määräinen: tutunurile)

  1. tupakka (aine)

Etymologia[muokkaa]