tutu

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Redirect arrow without text.svg
Katso myös: tutù, tutú

Suomi[muokkaa]

Wikipedia
Katso artikkeli Tutu Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Substantiivi[muokkaa]

tutu (21)

  1. naisbalettitanssijan vaate, lyhyt tarlataanihame

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈtu.tuː/ tai /ˈty.tyː/[1]

Taivutus[muokkaa]

Sanaa voi taivuttaa takavokaalisilla tai etuvokaalisilla päätteillä.[1]

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi tutu tutut
genetiivi tutun tutuiden, tutuitten
partitiivi tututa, tututä tutuita, tutuitä
akkusatiivi tutu; tutun tutut
sisäpaikallissijat
inessiivi tutussä, tutussä tutuissa, tutuissä
elatiivi tutusta, tutustä tutuista, tutuistä
illatiivi tutuhen tutuisiin, tutuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi tutulla, tutullä tutuilla, tutuillä
ablatiivi tutulta, tutultä tutuilta, tutuiltä
allatiivi tutulle tutuille
muut sijamuodot
essiivi tutuna, tutunä tutuina, tutuinä
translatiivi tutuksi tutuiksi
abessiivi tututta, tututtä tutuitta, tutuittä
instruktiivi tutuin
komitatiivi tutuine-
+ omistusliite


Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • tutu Tieteen termipankissa

Viitteet[muokkaa]

  1. 1,0 1,1 tutu”. Kielitoimiston sanakirja. 2014. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus. URN:NBN:fi:kotus-201433, ISSN 2323-3370. Verkkojulkaisu HTML. Päivitettävä julkaisu.