tuttavallinen

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

tuttavallinen (38) (komparatiivi tuttavallisempi, superlatiivi tuttavallisin) (taivutus [luo])

  1. sellainen, joka käyttäytyy kuin tuttava; ystävällinen, epämuodollinen
    tuttavallinen hymy

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈt̪ut̪ːɑˌʋɑlːinen/
  • tavutus: tut‧ta‧val‧li‧nen

Etymologia[muokkaa]

tuttava + -llinen

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]