turvaaja

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

turvaaja (10)

  1. henkilö, joka turvaa jotakin

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈt̪urʋɑːjɑ/
  • tavutus: tur‧vaa‧ja

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi turvaaja turvaajat
genetiivi turvaajan turvaajien
(turvaajain)
partitiivi turvaajaa turvaajia
akkusatiivi turvaaja;
turvaajan
turvaajat
sisäpaikallissijat
inessiivi turvaajassa turvaajissa
elatiivi turvaajasta turvaajista
illatiivi turvaajaan turvaajiin
ulkopaikallissijat
adessiivi turvaajalla turvaajilla
ablatiivi turvaajalta turvaajilta
allatiivi turvaajalle turvaajille
muut sijamuodot
essiivi turvaajana turvaajina
translatiivi turvaajaksi turvaajiksi
abessiivi turvaajatta turvaajitta
instruktiivi turvaajin
komitatiivi turvaajine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo turvaaja-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]