turruttaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
turruttaminen (38)
- teonnimi verbistä turruttaa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | turruttaminen | turruttamiset |
| genetiivi | turruttamisen | turruttamisten turruttamisien |
| partitiivi | turruttamista | turruttamisia |
| akkusatiivi | turruttaminen; turruttamisen |
turruttamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | turruttamisessa | turruttamisissa |
| elatiivi | turruttamisesta | turruttamisista |
| illatiivi | turruttamiseen | turruttamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | turruttamisella | turruttamisilla |
| ablatiivi | turruttamiselta | turruttamisilta |
| allatiivi | turruttamiselle | turruttamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | turruttamisena (turruttamisna) |
turruttamisina |
| translatiivi | turruttamiseksi | turruttamisiksi |
| abessiivi | turruttamisetta | turruttamisitta |
| instruktiivi | – | turruttamisin |
| komitatiivi | – | turruttamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | turruttamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
turruttamis- | |