turpas
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
- tiheä pallon muotoinen heinäkasvusto
- (murteellinen, oulunmurretta) turve
- Siinä kuokka heiluu ja turppaat lentää.
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | turpas | turppaat |
| genetiivi | turppaan | turppaiden turppaitten |
| partitiivi | turpasta | turppaita |
| akkusatiivi | turpas; turppaan |
turppaat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | turppaassa | turppaissa |
| elatiivi | turppaasta | turppaista |
| illatiivi | turppaaseen | turppaisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | turppaalla | turppailla |
| ablatiivi | turppaalta | turppailta |
| allatiivi | turppaalle | turppaille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | turppaana | turppaina |
| translatiivi | turppaaksi | turppaiksi |
| abessiivi | turppaatta | turppaitta |
| instruktiivi | – | turppain |
| komitatiivi | – | turppaine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | turppaa- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
turpas- | |
Käännökset[muokkaa]
2. turve
|
Ks. turve |