turkiska

Ruotsi

Adjektiivi

turkiska

1. (taivutusmuoto) yksikön yleissuvun heikko muoto sanasta turkisk
2. (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko muoto sanasta turkisk
3. (taivutusmuoto) monikkomuoto sanasta turkisk

Substantiivi

turkiska yl. (yks. määr. turkiskan [luo], ei monikkoa)

1. turkin kieli

Substantiivi

turkiska yl. (1) (yks. määr. turkiskan [luo], mon. epämäär. turkiskor [luo], mon. määr. turkiskorna [luo])

1. turkkilainen (naispuolinen)