tuprahdus
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
tuprahdus (39)
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈt̪uprɑhdus/
- tavutus: tup‧rah‧dus
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tuprahdus | tuprahdukset |
| genetiivi | tuprahduksen | tuprahdusten tuprahduksien |
| partitiivi | tuprahdusta | tuprahduksia |
| akkusatiivi | tuprahdus; tuprahduksen |
tuprahdukset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tuprahduksessa | tuprahduksissa |
| elatiivi | tuprahduksesta | tuprahduksista |
| illatiivi | tuprahdukseen | tuprahduksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tuprahduksella | tuprahduksilla |
| ablatiivi | tuprahdukselta | tuprahduksilta |
| allatiivi | tuprahdukselle | tuprahduksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tuprahduksena | tuprahduksina |
| translatiivi | tuprahdukseksi | tuprahduksiksi |
| abessiivi | tuprahduksetta | tuprahduksitta |
| instruktiivi | – | tuprahduksin |
| komitatiivi | – | tuprahduksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | tuprahdukse- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
tuprahdus- | |
Etymologia[muokkaa]
johdos verbistä tuprahtaa (tuprahd- + -us)
Käännökset[muokkaa]
1. tuprahtaminen
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla[muokkaa]
- tuprahdus Kielitoimiston sanakirjassa