tupp

Ruotsi

Substantiivi

tupp yl. (2) (yks. määr. tuppen [luo], mon. epämäär. tuppar [luo], mon. määr. tupparna [luo])

1. kukko

Viro

Substantiivi

tupp (gen tupe, part tuppe)

1. tuppi, huotra

   Tal on tupes terav puss. – Hänellä on tupessa terävä puukko.

   Pani mõõga tuppe. – Pani miekan huotraan/tuppeen.

2. (organismin osa) tuppi
3. (anatomia) emätin

   tupe väljalangemine. – emättimen laskeuma/prolapsi

Taivutus

• ÕS 2018 tyyppi 22i (k`ülm) külm

Etymologia

• anatomisessa merkityksessä vrt. vastaavanlaiset saksan Scheide, ruotsin slida ← latinan vagina ("tuppi", "huotra" → "emätin")

Liittyvät sanat

Emätin

• tupekuulid

Aiheesta muualla

• tupp sanastossa [PSV] Eesti keele põhisõnavara sõnastik (viroksi)