tunkeilu

Suomi

Substantiivi

tunkeilu (2)

tunkeileminen

Ääntäminen

IPA: /ˈt̪uŋkei̯lu/
tavutus: tun‧kei‧lu

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	tunkeilu	tunkeilut
genetiivi	tunkeilun	tunkeilujen tunkeiluiden tunkeiluitten
partitiivi	tunkeilua	tunkeiluita tunkeiluja
akkusatiivi	tunkeilu; tunkeilun	tunkeilut
sisäpaikallissijat
inessiivi	tunkeilussa	tunkeiluissa
elatiivi	tunkeilusta	tunkeiluista
illatiivi	tunkeiluun	tunkeiluihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	tunkeilulla	tunkeiluilla
ablatiivi	tunkeilulta	tunkeiluilta
allatiivi	tunkeilulle	tunkeiluille
muut sijamuodot
essiivi	tunkeiluna	tunkeiluina
translatiivi	tunkeiluksi	tunkeiluiksi
abessiivi	tunkeilutta	tunkeiluitta
instruktiivi	–	tunkeiluin
komitatiivi	–	tunkeiluine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	tunkeilu-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

verbi tunkeilla (vokaalivartalo tunkeile- ) + johdin -u

Käännökset

1. tunkeileminen

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

tunkeilu Kielitoimiston sanakirjassa