tunaroiminen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]tunaroiminen (38)
- teonnimi verbistä tunaroida
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tunaroiminen | tunaroimiset |
| genetiivi | tunaroimisen | tunaroimisten tunaroimisien |
| partitiivi | tunaroimista | tunaroimisia |
| akkusatiivi | tunaroiminen; tunaroimisen |
tunaroimiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tunaroimisessa | tunaroimisissa |
| elatiivi | tunaroimisesta | tunaroimisista |
| illatiivi | tunaroimiseen | tunaroimisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tunaroimisella | tunaroimisilla |
| ablatiivi | tunaroimiselta | tunaroimisilta |
| allatiivi | tunaroimiselle | tunaroimisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tunaroimisena (tunaroimisna) |
tunaroimisina |
| translatiivi | tunaroimiseksi | tunaroimisiksi |
| abessiivi | tunaroimisetta | tunaroimisitta |
| instruktiivi | – | tunaroimisin |
| komitatiivi | – | tunaroimisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | tunaroimise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
tunaroimis- | |