tummu
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
tummu (1)
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tummu | tummut |
| genetiivi | tummun | tummujen |
| partitiivi | tummua | tummuja |
| akkusatiivi | tummu; tummun |
tummut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tummussa | tummuissa |
| elatiivi | tummusta | tummuista |
| illatiivi | tummuun | tummuihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tummulla | tummuilla |
| ablatiivi | tummulta | tummuilta |
| allatiivi | tummulle | tummuille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tummuna | tummuina |
| translatiivi | tummuksi | tummuiksi |
| abessiivi | tummutta | tummuitta |
| instruktiivi | – | tummuin |
| komitatiivi | – | tummuine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | tummu- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Aiheesta muualla[muokkaa]
- Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä: Tummu ja tuora. Kotimaisten kielten keskus
Verbi[muokkaa]
tummu