tulkkaus
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]tulkkaus (39)
- puhetilanteissa tapahtuva käännösviestintä, jonka tavoitteena on mahdollistaa kahden tai useamman eri kieliä ja kulttuureita edustavan henkilön välinen suullinen kommunikaatio
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈt̪ulkːɑus/ tai /ˈt̪ulkːɑu̯s/
- tavutus: tulk‧ka‧us / tulk‧kaus
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tulkkaus | tulkkaukset |
| genetiivi | tulkkauksen | tulkkausten tulkkauksien |
| partitiivi | tulkkausta | tulkkauksia |
| akkusatiivi | tulkkaus; tulkkauksen |
tulkkaukset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tulkkauksessa | tulkkauksissa |
| elatiivi | tulkkauksesta | tulkkauksista |
| illatiivi | tulkkaukseen | tulkkauksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tulkkauksella | tulkkauksilla |
| ablatiivi | tulkkaukselta | tulkkauksilta |
| allatiivi | tulkkaukselle | tulkkauksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tulkkauksena | tulkkauksina |
| translatiivi | tulkkaukseksi | tulkkauksiksi |
| abessiivi | tulkkauksetta | tulkkauksitta |
| instruktiivi | – | tulkkauksin |
| komitatiivi | – | tulkkauksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | tulkkaukse- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
tulkkaus- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]1. käännösviestintä
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |