tuima

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

tuima (10) (komparatiivi tuimempi, superlatiivi tuimin) (taivutus [luo])

  1. ankara, raju
    Pohjoisesta käy tuima tuuli.
  2. vihainen, äkäinen
  3. (murteellinen, länsimurteissa) voimakasmakuinen, suolainen
  4. (murteellinen, itämurteissa) vähäsuolainen, suolaton
    Onpa tämä keitto tuimaa.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: [ˈtuimɑ]
Tavutus[muokkaa]
  • tavutus: tui‧ma

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]
Vastakohta[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä: Tuima. Kotimaisten kielten keskus