tuima
Kohteesta Wikisanakirja
Suomi[muokkaa]
Adjektiivi[muokkaa]
tuima (10) (komparatiivi tuimempi, superlatiivi tuimin) (taivutus)
- ankara, raju
- Pohjoisesta käy tuima tuuli.
- vihainen, äkäinen
- (murteellinen, länsimurteissa) voimakasmakuinen, suolainen
- (murteellinen, itämurteissa) vähäsuolainen, suolaton
- Onpa tämä keitto tuimaa.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: [ˈtuimɑ]
Tavutus[muokkaa]
- tavutus: tui‧ma
