tuhutella

Suomi

Verbi

tuhutella (67-C) (taivutus[luo])

1. (frekventatiivinen) tuhuttaa

Ääntäminen

• IPA: /ˈt̪uhuˌt̪elːɑˣ/
• tavutus: tu‧hu‧tel‧la

Etymologia

verbi tuhuttaa (heikko vokaalivartalo tuhut|a- + pääte -ella)

Käännökset

1. frekventatiivinen: tuhuttaa

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille. Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: tuhutteleminen

Aiheesta muualla

• tuhutella Kielitoimiston sanakirjassa