tuherrus
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
tuherrus (39)
- kömpelö tai suttuinen piirros, kirjoitus tms.
- amatöörimäinen tuherrus
- itku, itkeminen
- Ei siitä tullut muuta kuin itkun tuherrusta.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈt̪uherːus/
- tavutus: tu‧her‧rus
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tuherrus | tuherrukset |
| genetiivi | tuherruksen | tuherrusten tuherruksien |
| partitiivi | tuherrusta | tuherruksia |
| akkusatiivi | tuherrus; tuherruksen |
tuherrukset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tuherruksessa | tuherruksissa |
| elatiivi | tuherruksesta | tuherruksista |
| illatiivi | tuherrukseen | tuherruksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tuherruksella | tuherruksilla |
| ablatiivi | tuherrukselta | tuherruksilta |
| allatiivi | tuherrukselle | tuherruksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tuherruksena | tuherruksina |
| translatiivi | tuherrukseksi | tuherruksiksi |
| abessiivi | tuherruksetta | tuherruksitta |
| instruktiivi | – | tuherruksin |
| komitatiivi | – | tuherruksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | tuherrukse- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
tuherrus- | |
Etymologia[muokkaa]
johdos sanasta tuhertaa (tuherr- + -us)
Käännökset[muokkaa]
1. kömpelö tai suttuinen piirros, kirjoitus tms.
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |