tuhahdus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

tuhahdus (39)

  1. tuhahtaminen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈt̪uhɑhdus/
  • tavutus: tu‧hah‧dus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi tuhahdus tuhahdukset
genetiivi tuhahduksen tuhahdusten
tuhahduksien
partitiivi tuhahdusta tuhahduksia
akkusatiivi tuhahdus;
tuhahduksen
tuhahdukset
sisäpaikallissijat
inessiivi tuhahduksessa tuhahduksissa
elatiivi tuhahduksesta tuhahduksista
illatiivi tuhahdukseen tuhahduksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi tuhahduksella tuhahduksilla
ablatiivi tuhahdukselta tuhahduksilta
allatiivi tuhahdukselle tuhahduksille
muut sijamuodot
essiivi tuhahduksena tuhahduksina
translatiivi tuhahdukseksi tuhahduksiksi
abessiivi tuhahduksetta tuhahduksitta
instruktiivi tuhahduksin
komitatiivi tuhahduksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo tuhahdukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
tuhahdus-

Etymologia[muokkaa]

johdos verbistä tuhahtaa (tuhahd- + -us)

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]