trokee

Kohteesta Wikisanakirja
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

trokee (20)

  1. kaksitavuinen runojalka, joka koostuu pitkästä (painollisesta) ja lyhyestä (painottomasta) tavusta ( ─ ⌣ )

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi trokee trokeet
genetiivi trokeen trokeiden
trokeitten
partitiivi trokeeta trokeita
akkusatiivi trokee; trokeen trokeet
sisäpaikallissijat
inessiivi trokeessa trokeissa
elatiivi trokeesta trokeista
illatiivi trokeeseen
trokeehen
trokeisiin
trokeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi trokeella trokeilla
ablatiivi trokeelta trokeilta
allatiivi trokeelle trokeille
muut sijamuodot
essiivi trokeena trokeina
translatiivi trokeeksi trokeiksi
abessiivi trokeetta trokeitta
instruktiivi trokein
komitatiivi trokeine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

kreikasta

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Vastakohdat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • trokee Kielitoimiston sanakirjassa

Lähteet[muokkaa]

  • Pieni tietosanakirja. 4, San Remo - Öölanti / toim. Jaakko Forsman ... [et al.]. Helsinki: Otava, 1928: hakusana Trokee (Project Runebergissa)