traku

Suomi

Substantiivi

traku (1)

1. (arkikieltä) traktaatti

Etymologia

• sanasta traktaatti

Kroatia

Substantiivi

traku

1. yksikön datiivi sanasta trak
2. yksikön lokatiivimuoto sanasta trak

Substantiivi

traku

1. yksikön akkusatiivi sanasta traka

Latvia

Adjektiivi

traku

1. akkusatiivin maskuliinin yksikkö sanasta traks
2. (taivutusmuoto) akkusatiivin feminiinin yksikkö sanasta traks
3. (taivutusmuoto) instrumentaalin maskuliinin yksikkö sanasta traks
4. (taivutusmuoto) instrumentaalin feminiinin yksikkö sanasta traks
5. (taivutusmuoto) genetiivin maskuliinin monikko sanasta traks
6. (taivutusmuoto) genetiivin feminiinin monikko sanasta traks