trakea
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]trakea (12)
- (anatomia) henkitorvi
- (hyönteistiede) niveljalkaisen ilmaputkiston putki, jolla se saa happea kudoksiinsa
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | trakea | trakeat |
| genetiivi | trakean | trakeoiden trakeoitten (trakeain) |
| partitiivi | trakeaa | trakeoita |
| akkusatiivi | trakea; trakean |
trakeat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | trakeassa | trakeoissa |
| elatiivi | trakeasta | trakeoista |
| illatiivi | trakeaan | trakeoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | trakealla | trakeoilla |
| ablatiivi | trakealta | trakeoilta |
| allatiivi | trakealle | trakeoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | trakeana | trakeoina |
| translatiivi | trakeaksi | trakeoiksi |
| abessiivi | trakeatta | trakeoitta |
| instruktiivi | – | trakeoin |
| komitatiivi | – | trakeoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | trakea- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
[muokkaa]2. ilmaputki
|
Aiheesta muualla
[muokkaa]- trakea Tieteen termipankissa