tovi

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

tovi (5)

  1. lyhyt aika, tuokio, hetki
    Voin viipyä vain tovin.

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi tovi tovit
genetiivi tovin tovien
partitiivi tovia toveja
akkusatiivi tovi;
tovin
tovit
sisäpaikallissijat
inessiivi tovissa toveissa
elatiivi tovista toveista
illatiivi toviin toveihin
ulkopaikallissijat
adessiivi tovilla toveilla
ablatiivi tovilta toveilta
allatiivi toville toveille
muut sijamuodot
essiivi tovina toveina
translatiivi toviksi toveiksi
abessiivi tovitta toveitta
instruktiivi tovein
komitatiivi toveine-
+ omistusliite

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • tovi Kielitoimiston sanakirjassa