totinen

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

totinen (38) (komparatiivi totisempi, superlatiivi totisin) (taivutus [luo])

  1. vakava ja hymytön
  2. (vanhahtava) todellinen
    Hän on totinen Jumala ja iankaikkinen elämä. (1. Joh. 5 (KR 1933/38))

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈt̪ot̪inen/
  • tavutus: to‧ti‧nen

Etymologia[muokkaa]

Johdos sanasta tosi (toti- + -(i)nen).

Merkitysero sanaan todellinen on syntynyt 1800-luvulla[1].

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • totinen Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Aila Mielikäinen: Maallista, ajallista, inhimillistä. Monikäyttöiset llinen-johdokset Agricolasta nykypäivään. Kielikello, 2010, nro 1. Artikkelin verkkoversio.