toteaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
toteaminen (38)
- teonnimi verbistä todeta
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | toteaminen | toteamiset |
genetiivi | toteamisen | toteamisten toteamisien |
partitiivi | toteamista | toteamisia |
akkusatiivi | toteaminen; toteamisen |
toteamiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | toteamisessa | toteamisissa |
elatiivi | toteamisesta | toteamisista |
illatiivi | toteamiseen | toteamisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | toteamisella | toteamisilla |
ablatiivi | toteamiselta | toteamisilta |
allatiivi | toteamiselle | toteamisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | toteamisena (toteamisna) |
toteamisina |
translatiivi | toteamiseksi | toteamisiksi |
abessiivi | toteamisetta | toteamisitta |
instruktiivi | – | toteamisin |
komitatiivi | – | toteamisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | toteamise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
toteamis- |