torso
Suomi
[muokkaa]
Substantiivi
[muokkaa]torso (1)
- ihmisen vartalo ilman raajoja ja päätä; sellainen veistos
- (kuvaannollisesti) kesken jäänyt tai vesitetty asia
- torsoksi jäänyt uudistus
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈt̪orso/
- tavutus: tor‧so
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | torso | torsot |
| genetiivi | torson | torsojen |
| partitiivi | torsoa | torsoja |
| akkusatiivi | torso; torson |
torsot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | torsossa | torsoissa |
| elatiivi | torsosta | torsoista |
| illatiivi | torsoon | torsoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | torsolla | torsoilla |
| ablatiivi | torsolta | torsoilta |
| allatiivi | torsolle | torsoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | torsona | torsoina |
| translatiivi | torsoksi | torsoiksi |
| abessiivi | torsotta | torsoitta |
| instruktiivi | – | torsoin |
| komitatiivi | – | torsoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | torso- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
[muokkaa]1. ihmisen vartalo ilman raajoja ja päätä; sellainen veistos
|
|
Aiheesta muualla
[muokkaa]- torso Kielitoimiston sanakirjassa