torkahtelu
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]torkahtelu (2)
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈt̪orkɑhˌt̪elu/
- tavutus: tor‧kah‧te‧lu
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | torkahtelu | torkahtelut |
| genetiivi | torkahtelun | torkahtelujen torkahteluiden torkahteluitten |
| partitiivi | torkahtelua | torkahteluita torkahteluja |
| akkusatiivi | torkahtelu; torkahtelun |
torkahtelut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | torkahtelussa | torkahteluissa |
| elatiivi | torkahtelusta | torkahteluista |
| illatiivi | torkahteluun | torkahteluihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | torkahtelulla | torkahteluilla |
| ablatiivi | torkahtelulta | torkahteluilta |
| allatiivi | torkahtelulle | torkahteluille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | torkahteluna | torkahteluina |
| translatiivi | torkahteluksi | torkahteluiksi |
| abessiivi | torkahtelutta | torkahteluitta |
| instruktiivi | – | torkahteluin |
| komitatiivi | – | torkahteluine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | torkahtelu- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]- verbi torkahdella ((vahva) vokaalivartalo torkahtele- ) + johdin -u
Käännökset
[muokkaa]1. torkahteleminen
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla
[muokkaa]- torkahtelu Kielitoimiston sanakirjassa