tonnikala
Suomi
[muokkaa]
Substantiivi
[muokkaa]tonnikala (9)
- makrillien heimoon kuuluva, yleisesti säilykkeenä tai pakasteena myytävä suurikokoinen kala (Thunnus thynnus)
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈt̪onːiˌkɑlɑ/
- tavutus: ton‧ni‧ka‧la
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tonnikala | tonnikalat |
| genetiivi | tonnikalan | tonnikalojen (tonnikalain) |
| partitiivi | tonnikalaa | tonnikaloja |
| akkusatiivi | tonnikala; tonnikalan |
tonnikalat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tonnikalassa | tonnikaloissa |
| elatiivi | tonnikalasta | tonnikaloista |
| illatiivi | tonnikalaan | tonnikaloihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tonnikalalla | tonnikaloilla |
| ablatiivi | tonnikalalta | tonnikaloilta |
| allatiivi | tonnikalalle | tonnikaloille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tonnikalana | tonnikaloina |
| translatiivi | tonnikalaksi | tonnikaloiksi |
| abessiivi | tonnikalatta | tonnikaloitta |
| instruktiivi | – | tonnikaloin |
| komitatiivi | – | tonnikaloine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | tonnikala- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]yhdyssana sanoista tonni ja kala; osittainen käännöslaina ruotsin sanasta tonfisk, (1620) thynnefisk, saksan Thunfisch, ranskan thon < latinan thunnus, thynnus < muinaiskreikan θύννος (thýnnos).[1]
Käännökset
[muokkaa]1. Thunnus thynnus
Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- tonnikala Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
[muokkaa]- ↑ Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja R–Ö. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2000. ISBN 951-717-712-7, ISSN 0355-1768.